Videotuotannon arvoa ei pitäisi mitata sillä, kuinka hienolta lopputulos näyttää. Kaiken pitäisi näkyä myös datassa. Katselukerroissa, kiinnostuksessa, verkkosivukävijöissä, yhteydenotoissa ja lopulta liiketoiminnan tuloksissa.
Videotuotanto on muuttunut viime vuosina melkoisesti. Kamerat ovat parempia, editointiohjelmat tehokkaampia ja tekoälykin osallistuu jo (valitettavasti) tuotantoprosessiin. Samaan aikaan videoiden määrä eri alustoilla on kasvanut valtavasti.
Yksi asia tuntuu kuitenkin pysyneen yllättävän samanlaisena kaikki nämä vuodet.
Yritys tilaa videon, tuotantoyhtiö tekee sen. Video julkaistaan ja kaikki ovat tyytyväisiä. Oletettavasti sitä katsotaan muutamia tuhansia kertoja, ehkä enemmänkin.
Sitten siirrytään seuraavaan projektiin. Harvoin huomataan kuitenkaan kysyä mitä sillä tehdyllä videolla oikeastaan saavutettiin? Tässä on iso seikka, johon haluaisimme videotuottajina keskittyä entistä enemmän.
Hyvä video ei vielä tarkoita hyvää markkinointia
Olemme tehneet videotuotantoja pitkään, ja vuosien aikana nähneet, miten paljon yritykset panostavat yksittäisten videoiden suunnitteluun, kuvaamiseen ja jälkituotantoon.
Se on tietenkin todella tärkeätä. Laadukkaalla kuvalla, äänellä, tarinalla ja toteutuksella on edelleen valtava merkitys. (Varsinkin brändivideoissa)
Laadukaskaan video ei automaattisesti tarkoita onnistunutta markkinointia.
Toisin sanoen video voi olla visuaalisesti upea, mutta tavoittaa väärät ihmiset. Se voi kerätä kymmeniätuhansia katselukertoja, mutta olla tuottamatta yhtäkään yhteydenottoa.
Ja vastaavasti huomattavasti pienemmän yleisön tavoittanut video voi tuoda yritykselle useita arvokkaita asiakkaita. Silloin voidaan kysyä kumpi vaihtoehto onnistui paremmin?
Vastaus riippuu tietenkin siitä, mitä videolla tavoiteltiin.
Tätä silmäillen jokaisen yritysvideon tuotanto pitäisi aloittaa tavoitteista, ei kameran käynnistämisestä.
Mitä jos jokainen video olisi mitattava investointi?
Ajatellaan yritystä, joka käyttää videomarkkinointiin 2 000 euroa kuukaudessa.
Perinteisessä mallissa yritys saa sovitun määrän videoita, jotka julkaistaan esimerkiksi LinkedInissä, Instagramissa, Facebookissa tai YouTubessa.
Entäpä jos palveluun kuuluisikin alusta lähtien tarkka mittaussuunnitelma?
Eli, ennen ensimmäistä kuvauspäivää määriteltäisiin, mitä haluamme saada aikaan.
Haluammeko kasvattaa tunnettuutta? Lisätä verkkosivuston liikennettä? Saada tarjouspyyntöjä? Vai tavoittaa tietyn toimialan päättäjiä?
Tämän määrittelyn jälkeen jokaiselle videolle annettaisiin tehtävä.
Yhden videon tarkoituksena voisi olla herättää kiinnostus. Toisen rakentaa luottamusta. Kolmannen saada potentiaalinen asiakas tutustumaan palveluun tarkemmin. Neljäs puolestaan saada hänet ottamaan yhteyttä.
Näiden tavoitteiden toteutumista voitaisiin seurata eri mittareilla.
Videotuotanto ei tässä tapauksessa olisi enää vain yksittäisten sisältöjen toimittamista, vaan jatkuvaa markkinoinnin kehittämistä.
Jokainen alusta kertoo hieman erilaisen tarinan
Yksi videomarkkinoinnin suurimmista mahdollisuuksista liittyy siihen, kuinka paljon tietoa eri alustat tarjoavat.
YouTube, LinkedIn, Instagram, Facebook ja TikTok keräävät valtavasti dataa sisältöjen toimivuudesta.
Kaikkea tätä tietoa ei kuitenkaan kannata tuijottaa samanarvoisena.
Esimerkiksi:
- YouTube: Katseluaika, yleisön pysyvyys, klikkausprosentti ja liikenteen lähteet kertovat, miten hyvin video onnistuu houkuttelemaan ja pitämään katsojan.
- Instagram Reels: Katselut, katseluaika, tavoittavuus, jaot ja tallennukset auttavat arvioimaan sisällön kiinnostavuutta.
- TikTok: Katseluaika, videon loppuun katsoneiden osuus ja yleisön sitoutuminen kertovat, miten sisältö toimii kyseisessä ympäristössä.
- LinkedIn: Näyttökerrat, katselut, klikkaukset ja yleisöä koskevat saatavilla olevat tiedot auttavat arvioimaan erityisesti B2B-sisältöjen toimivuutta.
- Facebook: Tavoittavuus, katseluaika, vuorovaikutukset ja linkkiklikkaukset tarjoavat tietoa sisällön toimivuudesta.
Alustojen mittaustavat eroavat toisistaan, joten esimerkiksi YouTuben ja Instagramin katselukertoja ei voi suoraan rinnastaa.
Tässä päästään mielestämme myös kiinnostavimpaan asiaan.
Pelkkä katselukertojen määrä ei ole vielä kovin kummoinen mittari liiketoiminnan näkökulmasta.
Paljon tärkeämpää on ymmärtää, mitä katsoja teki seuraavaksi.
Mitä tapahtuu videon katsomisen jälkeen?
Kuvitellaan, että yrityksen LinkedIn-video saa 8 000 näyttökertaa. Kuulostaa hyvältä.
Entä jos kukaan ei siirry yrityksen verkkosivuille, tutustu palveluun tai ota yhteyttä, videon kaupallinen vaikutus jää epäselväksi.
Siksi videomarkkinoinnin mittaaminen pitäisi ulottaa sosiaalisen median alustojen ulkopuolelle.
Tässä esimerkiksi Google Analytics 4, kampanjakohtaiset UTM-linkit ja oikein määritellyt konversiot nousevat tärkeään rooliin.
Niiden avulla voidaan selvittää muun muassa:
- Kuinka paljon liikennettä videokampanja toi verkkosivustolle?
- Mistä kanavista kävijät tulivat?
- Mitkä kampanjat johtivat yhteydenottoihin?
- Kuinka moni varasi tapaamisen tai lähetti tarjouspyynnön?
- Mitkä sisällöt näyttävät tukevan asiakkuuden syntymistä?
Kaikkea asiakkaan ostopolusta ei pystytä mittaamaan täydellisesti. Ihminen saattaa nähdä videon LinkedInissä, etsiä yrityksen myöhemmin Googlesta ja ottaa yhteyttä vasta viikkojen päästä.
Silti oikein rakennettu mittaus antaa huomattavasti paremman kuvan markkinoinnin toimivuudesta kuin pelkät katselukerrat. Ja mikä tärkeintä, mittaustuloksia voidaan hyödyntää seuraavissa tuotannoissa.
Data kertoo, mitä seuraavaksi kannattaa kuvata
Tämä on ehkä koko ajatuksen kiinnostavin osa. Videotuotantoa voidaan kehittää jatkuvasti sen perusteella, miten aikaisemmat videot ovat toimineet.
Kenties yrityksen asiantuntijan lyhyet, suoraan kameraan puhutut videot tuottavat enemmän kiinnostusta kuin perinteiset yritysesittelyt. Tällöin juuri niitä kannattaa tehdä lisää.
Mikäli katsojat poistuvat videosta ensimmäisten sekuntien aikana, ongelma saattaa olla aloituksessa.
Kenties video (ja sen ns. ”Hook”) ei herätä kiinnostusta riittävän nopeasti.
Huomatessamme tietyn aiheen videoiden tuottavat selvästi enemmän verkkosivuvierailuja kuin muiden, aihetta kannattaa tutkia tarkemmin. Tässä kohtaa data alkaa vaikuttaa suoraan luovaan työhön.
Se auttaa päättämään, millaisia käsikirjoituksia kirjoitetaan, millaisia aloituksia kokeillaan, kuinka pitkiä videoita tuotetaan ja missä kanavissa niitä julkaistaan.
Data ei korvaa luovuutta.
Se auttaa kohdistamaan luovuuden sinne, missä siitä on eniten hyötyä.
Entä jos videotuotantoyhtiö vastaisi myös tulosten seurannasta?
Tässä näemme videotuotantoalalle mahdollisuuden, jota ei mielestämme vielä hyödynnetä riittävästi.
Perinteisesti tuotantoyhtiön vastuu päättyy siihen, kun valmis video luovutetaan asiakkaalle.
Miksi sen pitäisi päättyä kuitenkaan juuri siihen?
Mielestämme tulevaisuuden videotuotantopalvelu voisi sisältää koko ketjun:
Strategia → tuotanto → julkaisu → mittaaminen → analysointi → kehittäminen.
Asiakas ei ostaisi pelkästään viittä tai kymmentä videota kuukaudessa.
Hän ostaisi suunnitelmallista videomarkkinointia, jossa jokaisella sisällöllä on tarkoitus ja tuloksia seurataan järjestelmällisesti.
Kuukausittaisessa raportissa voitaisiin tarkastella esimerkiksi sitä, mitkä videot toimivat parhaiten, miten yleisö reagoi, kuinka paljon liikennettä syntyi ja mitä seuraavaksi kannattaa testata.
Silloin kun mukaan saadaan myös tieto toteutuneista kaupoista ja niiden arvosta, voidaan arvioida videomarkkinoinnin tuottoa suhteessa investointiin.
Tämä vaatii tietenkin enemmän osaamista kuin pelkkä kuvaaminen ja editointi.
Samalla se tekee kuitenkin videotuotantoyhtiöstä asiakkaalle huomattavasti kiinnostavamman kumppanin.
Videotuotannon ROI – voidaanko se oikeasti laskea?
Voidaan, ainakin tietyin edellytyksin. Otetaan yksinkertainen kuvitteellinen esimerkki.
Yritys investoi kolmen kuukauden aikana videomarkkinointiin 6 000 euroa.
Kampanjan seurannassa tunnistetaan 30 yhteydenottoa, joista syntyy kuusi uutta asiakkuutta.
Mikäli yhden asiakkuuden keskimääräinen myyntikate on 2 000 euroa, näiden asiakkuuksien yhteenlaskettu kate on 12 000 euroa.
Tällöin videomarkkinoinnin investointiin suhteutettu laskennallinen tuotto olisi:
(12 000 € − 6 000 €) / 6 000 € × 100 = 100 %.
Esimerkki on tarkoituksella yksinkertainen. Todellisuudessa mukaan täytyy huomioida muun muassa mahdolliset mainoskulut, muut hankintakustannukset ja se, kuinka suuri osuus kaupoista voidaan perustellusti liittää videomarkkinointiin.
Ajatus on kuitenkin melkoisen selvä.
Silloin kun markkinointia mitataan oikein, voidaan päästä huomattavasti lähemmäksi kysymystä, joka yrityksiä lopulta kiinnostaa.
Mitä saimme sijoittamallamme rahalla?
Vähemmän arvailua, enemmän tietoa
Emme usko, että kaikkea videotuotannossa pitäisi alistaa numeroille.
Luovuudelle, tunteille, tarinoille ja yllätyksellisyydelle pitää edelleen jättää tilaa. Parhaat ideat eivät aina synny Excel-taulukosta.
Emme myöskään usko siihen, että yritysten pitäisi käyttää tuhansia euroja videomarkkinointiin ilman kunnollista käsitystä sen toimivuudesta. Näiden kahden asian ei tarvitse olla ristiriidassa.
Voimme tehdä näyttäviä, kiinnostavia ja laadukkaita videoita ja samalla mitata, miten ne palvelevat yrityksen liiketoimintaa.
Itse asiassa juuri siinä näemme videotuotannon seuraavan merkittävän kehitysaskeleen.
Ei pelkästään paremmissa kameroissa, nopeammassa editoinnissa tai uusissa tekoälytyökaluissa.
Vaan siinä, että opimme yhdistämään luovan videotuotannon ja liiketoiminnan datan entistä tiiviimmin.
Videot ovat vasta alku
Klässik Filmsillä haluamme kehittää videotuotantoa suuntaan, jossa emme keskity ainoastaan siihen, miltä lopputulos näyttää.
Haluamme ymmärtää myös, miten se toimii.
Mikä herättää kiinnostusta? Mikä saa katsojan pysähtymään? Mikä rakentaa luottamusta? Ja ennen kaikkea, mikä saa potentiaalisen asiakkaan toimimaan?
Etsiessämme näihin kysymyksiin vastauksia järjestelmällisesti, videotuotannosta voi tulla paljon enemmän kuin yksittäinen markkinointikulu.
Siitä voi tulla jatkuvasti kehittyvä ja mitattava osa yrityksen kasvua.
Ja juuri sitä yritysten pitäisi mielestäni videotuotannolta vaatia.
Haluatko tietää, mitä yrityksesi videot oikeasti saavat aikaan?
Klässik Films auttaa yrityksiä suunnittelemaan ja toteuttamaan tavoitteellista videomarkkinointia. Yhdistämme laadukkaan videotuotannon, kanavakohtaisen suunnittelun ja tulosten seurannan.
Emme halua tehdä videoita vain siksi, että yrityksellä olisi videoita.
Haluamme tehdä videoita, joilla on tarkoitus.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!
